Suomen tivoli

 Sunnuntaina suuntasimme tivoliin hurvittelemaan. Sääkin suosi meitä kauniilla auringon paisteella. Eemelin suosikki oli radalla kulkevat autot ja Viljamin suosikki oli valtavan korkea liukumäki, pojat kävivät ne kahdesti läpi. Isi pääsi kahdelle kierrokselle törmäysautoissa kun poikien pituus ei riittänyt yksin menemään. Maailmanpyörässäkin kävimme koko porukalla ja jäätelö hetken vietimme välissä.

Juhannus 2015

 Mansikkainen unelmatorttu

Juhannuspyhät alkavat olemaan tältä vuodelta vietetty, meidän juhannukseen kuului grillaus kaveriperheen kesken ja rippijuhlat. Meillä ei ole mitään tiettyä tapaa viettää juhannusta vaan jokainen juhannus menee omalla painollaan. Grillaus on yhdistävä tekijä juhannuksena, paikat ja ihmiset voi vaihdella. Olemme viettänyt juhannusta Rovaniemellä omalla perheellä, olen viettänyt juhannusta yksin kotosalla kun toiset ovat suunnanneet Kuusamoon, olemme yhdessä perheenä suunnanneet juhannuksena Kuusamoon ja tänä vuonna saimme viettää juhannusta monessa eri kokoonpanossa. Meillä tuli Reiman kanssa yhteistä taivalta pyöreät kymmenen vuotta.

Lettukestit

Ostin perjantaina ensimmäiset mansikat Prisman mansikanmyyjältä, osa mansikoista oli hiukan kirpeitä ja toiset niin herkullisen makeita.

Olen haaveillut muurikkapannusta että voisi kesällä terassilla paistaa lettuja ja kattaa terassin pöydälle  lettukestit, mutta käyhän se näinkin että keittiössä helalla paistaa letut ja ulos kattaa terassinpöydälle mansikat, hillot ,limsat ja koristeeksi nomparellejä. Pojat olivat innokkaina lettujen syönnistä ulkona, mutta kun hetki oli koittanut tulla syömään eivät malttaneet keskeyttää leikkejä naapurin lasten kanssa. Eemelille piti kattaa ulos myöhemmin kun leikit oli leikitty, Viljami ei ole niin innokas lettujen tai mansikoiden syöjä kun taas Eemeli tykkää molemmista. 

Pyöräretki

Lauantaina oli vapaata ja aurinko paistoi, oli todella hieno päivä pienelle pyöräretkelle. Pyöräilin lenkin napapiirille, alkaa olemaan tuttu reitti kun monena kesänä olen käynyt kiertämässä. Ei tarvinnut yksin olla, oli turisteja liikkeillä monella eri retkiporukalla. Siellä oli niin ajaton tunnelma kun joululaulut soi, kahvi hetkenkin siinä ilman kiirettä pidin ja pojille löysin T-paidat. Näkötornillekin yritin kivuta pitkospuita mutta tuli vähän arkaolo siellä puiden ja kivien keskellä, ei näkynyt yhtään kanssaihmistä siellä kulkemassa joten kun olin kiivennyt niin ylös että pitkospuut loppuivat ja vaihtui polkusoratieksi käännyin takaisin, sellainen arkajalka olen... kannot muuttuivat puiden takana pelottavaksi karhuksi... No se jäi taas tältäkin kerralta näkemättä, tuskin olin enää kaukana näköalatornista. Hyvä reissu oli kyllä, suomen kesässä on kiva pyöräillä tuolla luonnon keskellä.